perjantai 7. maaliskuuta 2014

Minkälainen neuloja olen?

~ ♥ ~

Olin todella huono neulomaan ala- ja yläasteella. Opettaja taisi neuloa kokonaan minun villasukkani, koska minulla oli jatkuvasti silmukat karkuteillä. Ensimmäiset lapaset onnistuivat paremmin. Sain tehtyä ne lähestulkoon kokonaan itse. Olen niistä edelleen ylpeä!


~ ♥ ~

Ala- ja yläaste aikana neuloin englantilaisella/amerikkalaisella tavalla. Eli lankaa kuljetin oikealla kädellä ja niin sanotusti heitin lankaa puikolle. Olin käsityöluokassa nähtävyys kun opettaja huomasi että neulon eri tavalla kuin muut. "Hei, tulkaa kaikki katsomaan Eini neuloo englantilaisella/amerikkalaisella tavalla!" En osaa sanoa mistä tuon tavan olin oppinut.

~ ♥ ~

Äitini on opettanut minut neulomaan mutta vasenkätisen neulomista on oikeakätisen hankala sisäistää. Ei meinannut mennä millään jakeluun. Kiitos äiti kärsivällisyydestäsi!

~ ♥ ~

Teen yleensä aina täysin ohjeen mukaan. Hyvin harvoin sovellan. Jos ohjeessa on virhe, olen yleensä ihan hukassa. Useimmiten saan kuitenkin tavalla tai toisella ongelman ratkaistua.

~ ♥ ~

En osaa ostaa lankaa, jos en etukäteen tiedä mitä siitä teen. Ravelrystä on tullut minun pelastus. Ihanaa kun pystyy etsimään mitä jollain tietyllä langalla voisi tehdä ja mitä muut neulojat ovat tehneet!

~ ♥ ~

En tykkää tehdä perussukkia tai lapasia, olen tarkka siitä että sukissa ja lapasissa on täsmälleen samanverran kerroksia. Siksi tykkään tehdä mieluummin raitaa tai jotain kuviota, joista on helppo ja nopea laskea kerrokset.

Meiltä löytyy kotona ihan joka pöydältä, laatikosta ja hyllyltä Post-it lappuja, joihin olen merkannut muistiin kerrokset, kavennukset ja muut tarvittavat asiat.


~ ♥ ~

En ole saanut yhtään villapaitaa tai -takkia valmiiksi. Olen yrittänyt kolme kertaa.

Ensimmäinen oli Huldan takki. Sain sen tehtyä hihoihin saakka. Kokeilin tekelettä päälle ja olisin voinut kietoa sen varmaan neljä kertaa ympärilleni.

Toinen villapaidan teko yritys oli Still light -tunika. Sen sain tehtyä taskureikiin saakka. Kokeilin päälle ja se oli valtava! Ystäväni sanoi että näytin ihan Rölliltä! ♥

Kolmannen villapaidan aloitin joulunpyhinä 2013. Novitan 2012 Kevät -lehden malli 69. Naisen neulottu palmikkopusero. Etu- ja takaosa valmistui muutamassa päivässä, mutta jostain syystä hihojen teko ei luonnistunutkaan. Molemmista hihoista resori melkein valmiina, mutta en osannutkaan lisätä silmukoita hihaan. Piti alkaa opettelemaan mutta muiden kiireiden takia työ hautautui keskeneräisten töiden hautausmaalle.


~ ♥ ~

Olen perfektionisti ainakin käsitöiden suhteen. Jos työssä on virhe, minun on pakko purkaa ja korjata. Nyt ajan kanssa olen jo hieman oppinut elämään sen kanssa että muutaman pienen virheen voi sallia. Aika usein silloin kun jätän virheen korjaamatta, minua harmittaa kauan että olin tehnyt virheen enkä viistinyt sitten korjata.


~ ♥ ~

En osaa olla enää neulomatta. Jos yritän katsoa esimerkiksi telkkua ilman että neulon, nukahdan varmasti sohvalle. Käsityöt kulkevat aina mukana. Neulon aina junassa, autossa ja joskus bussissa. Jos pystyisin, neuloisin varmaan nukkuessanikin!

~ ♥ ~

Tälläinen neuloja minä olen. Minkälainen neuloja sinä olet?

Ajatus tähän tekstiin syntyi kun luin Satenkaaria ja serpentiiniä -blogin Mummokerho-postausta. Siinä kuvattiin kuinka yksi laskee kerroksia sotilaallisella kurilla. Tämä osui minuun niin hyvin että aloin pohtimaan minkälainen neuloja oikein olen ja miten tähän on tultu.

Tänään on ollut ihan loisto päivä! Mieskin yllätti tuomalla mulle suklaarusinoita! ♥ Flunssakin on melkein jo kokonaan nujerrettu! Ihana perjantai!



 Ihanaa perjantaita! 

12 kommenttia:

  1. Aivan ihana postaus! Mainio! Minä lasken myös kerroksia. Ihan sama miten ohut lanka, pienet puikot ja suuri kappale, kerrokset on laskettava että osaa tehdä seuraavan/toisen samankokoiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana että muitakin kerroksen laskija tyyppejä on! ♥

      Itse en tykkää yhtään laskea kerroksia jälkikäteen, joten siksi aina kirjoitan kerrokset ylös neuloessa. :) Mutta jos laput on hukassa (aika usein itseasiassa on) ei muu auta kuin laskea.

      Poista
  2. Ensinnäkin, miten koulutetaan mies tuomaan jotain kivaa kaupasta? Ihan niinku "muutenvain". Kun ei se muista edes syntymäpäiviä, vaikka asiasta ois just pari päivää aiemmin ollut puhetta? :D

    Toisekseen, täällä ilmottautuu toinen peruskoulun käsityötuntien poropeukalo. Neulomisista ei tullut mitään, ei yhtikäs mitään. Ja minäkin oon vasenkätinen.. Jossain vaiheessa n. 20v paikkeilla alkoi palaset loksahtelemaan kohdilleen ja osasinkin neuloa.

    Virheisiin suhtaudun niin, että niitä ois parempi olla ainakin yks per neule. Neule ei ole uniikki, jos se on täysin oikein ohjeen mukaan tehty :) Niin ja mä aloin tekemään sukkia ja lapasia parin yhtäaikaa magic loopilla, ni ei tartte enää panikoida kerrosten kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin tosi yllättynyt että mies toi kaupasta jotain ihanaa minulle, tai että ylipäätään kävi vapaaehtoisesti kaupassa! Yleensä jos pyydän käymään työmatkalla hakemassa vaikka vain kahvipaketin, saan kuulla koko illan siitä kuika ikävää se oli käydä kaupassa ja kuinka siellä oli paljon porukkaa. :) Ja tuo syntymäpäivän unohtaminen taitaa miehillä olla ihan taitolaji.

      Mulla palaset loksativat paikoilleen vasta ihan muutama vuosi sitten kun innostuin neulomisesta oikein kunnolla. Parikymppisenä tein kyllä muutamat sukat, miehelle ja minulle, mutta vauhti taisi olla 1 sukka per 1 kuukausi. Ja äidin apu oli kultaakin kalliimpi tässäkin vaiheessa. Äidin antama sukkaohje on hyvin kulutettu ja rakas! Ja meillä tosiaan oli niin päin että äitini on vasenkätinen ja itse olen oikeakätinen. Yritin katsoa vierestä kun äiti neuloi ja opetella, mutta eihän siitä mitään tullut.

      Munkin pitäisi oppia ajattelemaan, että virheet tekevät neuleesta uniikin. Ja vähän olen siihenpäin menossa. Vielä kuitenkin tulee virheistä fiilis että nyt neule ei ole täydellinen! Ja tuo magic loopin opettelu onkon todo listalla seuraavana! Ostin Helsingin käsityömesssuilta "Kaksi sukkaa kerralla" kirjan ihan varta vasten sitä varten. :)

      Poista
  3. Hyvänen aika, mikä kurinalaisuus! Fanitan. Itse enempi säädän ja sovellan, ja lankaa kertyy langastoon (vrt. kirjasto) ilman suunnitelmallisuuden häivää :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen pikkasen jopa onnistunut löysäämään alkuajoista. :) Pitäisi ehkä opetella löysäämään vielä hieman lisää. :)

      Poista
  4. Hihiiihiiii :D Sotilaallista kuria pitävä tunnistaa tästä paljon itseään. Tuo kerrosten laskeminen tosiaan… ja sellaiseen pikkuvihkoon, mihin merkitään mikä työ / kenelle / puikot jne. että voi muistaa myöhemmin ja tarvittaessa kopioida mallin. Samaistun myös tuohon virheistä kirjoitettuun ja telkkunukkumiseen ilman käsitöitä.

    Hauska postaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta vihkosta tuli mieleen, että mullakin on ollut aikaisemmin semmoinen pieni Nalle Puh muistilappu vihkonen. Mihinköhän olen sen hukannut?

      Ravelrystä on ollut myös paljon apua kun merkkaa langat, puikot , aloitusajat, ym. sinne. Olenkin ollut viimeaikoina tosi tarkka että kaikki projektit löytyvät sieltä. :)

      Kiva että tykkäsit! :)

      Poista
  5. Todellakin ihana kirjoitus kaikkineen, sinusta on tullut tosi taitava kutoja :D upeita töitä olet saannut aikaiseksi. Vihko onkin hyvä vinkki, eipä huku lappuset ;) Hyviä jatkoja kutimien parissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Voi olla että ensiviikolla lähden etsimään jotain ihania pieniä vihkoja. :)

      Poista