sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Sateisena sunnuntaina

Voisiko sateista sunnuntaita viettää paremmin kuin vain löhöten kullan kainalossa sohvalla, katsoen elokuvia ja sarjoja ja tietenkin neuloen jotain aivan ihanaa! Olla vain, tietäen ettei koko päivänä tarvitse tehdä mitään, tai mennä minnekkään. ♥

Päätin kesäkuun alussa, että käyn kesäkuussa läpi töitä, jotka ovat olleet luvattoman pitkään kesken. No, toistaiseksi olen saanut valmiiksi vain kaksi projektia: Maatuskat ja Hermione's everyday socks. Myös muutamat ikuisuusprojektit, jotka ovat odottaneet vain purkutuomion toteutusta ovat saaneet kyytiä. Niistä yksi oli torkkupeiton alku, jossa virkattiin isöäidinneliö tekniikalla yhtä isoa suorakulmiota.


Peiton ohje löytyy Novitan kevät 2012 lehdestä (ja myös Novitan sivuilta). Tämä projekti oli työn alla sen kaksi vuotta lehden ilmestymisestä ja nyt päätin, että nyt on aika ottaa langat parempaan käyttöön. Minulle oli selkeästi iskenyt jokin lukihäiriö kun olen peittoa alkanut tekemään, sillä käytin lankana Novita 7 veljestä lankaa ohjeessa olevan Nalle langan sijasta. Ja voi kuinka karkealta peitto tuntuikaan. Yritin uskotella aina virkatessani peittoa eteenpäin ettei se langan karkeus haittaa, mutta nyt minun oli vain annettava periksi ja purettava koko tekele.


Olen pitkään haaveillut tekeväni kunnon kirjoneulesukat itselleni, ja purkaessani peittoa päätin, että näistä langoista tekisin sukat itselleni. Katsoin jouluna saamastani Fair islen neulemallit -kirjasta muutaman helpon mallineuleen ja Novitan sukkalehden Villit kirjoneulesukat ohjeesta silmukoiden määrät, kavennuskohdat ym. ja lähdin neulomaan. Noin 15 senttiä neulottuani totesin että meleerattu ruskea ei erotu luonnonvalkoiseta langasta edukseen ja purin hammasta purren senkin tekeleen. Kävin lankavarastostani kaivelemassa lankoja ja käteeni osui petroolin värinen jämäkerä 7 veljestä lankaa. Ja miten olenkaan tyytyväinen että purin tuon aikaisemman tekeleen ja aloitin uudelleen luonnonvalkoisella ja petroolilla.


Nyt saankin jännittää loppuun asti kiristääkö sukka miten paljon pohkeesta ja miten iso jalkapohjasta tulee. Tuossa Villit kirjoneulesukat ohjeessa tehdään kantapää vasta ihan viimeisenä.

Mukavaa sunnuntai-iltaa!

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Inhokit





Ohje: Hermione's Everyday Socks
Puikot: 2 mm KitPron koivuiset sukkapuikot
Lanka: Drops Fabel (100) luonnonvalkoinen ja Sandnes Garn Sisu Print 2100
Langanmenekki: Fabel 18g ja Sisu 63g
Fiilis: Näistä tuli tosi kauniit, mutta voi että inhosin neuloa näitä!

Löysin näiden sukkien ohjeen Ravelrystä viime vuoden lokakuussa ja rakastuin! Nämä sukat tekisin itselleni, kunhan vain löydän oikean langan ja ajankohdan näiden tekemiseen. Maaliskuussa Bloggaajan haasteen yllyttämänä otinkin härkää sarvista kiinni ja aloitin nämä sukat. Mallineule oli todella helppoa ja näyttävää, molemmat langat olivat ihania neulottavia, parhaat sukkapuikot olivat käytössä, mutta silti sukan neulominen tökki todella pahasti! Inhosin jostain kumman syystä neuloa näitä sukkia. Hampaat irveessä tikutin näitä silloin tällöin eteenpäin ja nyt ne vihdoin ja viimein valmistuivat! Ihanaa!

Sukista tuli todella kauniit ja ovat ihanan pehmeät jalassa. Harmi vain, että niistä tuli piirun verran liian isot omaan jalkaani. 38-39 kokoiselle varmaan juuri sopivat. Ohjeesta poiketen tein sukat sukkapuikoilla (ohjeessa käytettiin pyöröpuikkoja), muuten seurasin melko tarkkaan ohjetta. Kantapää oli melko uusi tuttavuus, raskalainen kantapää, ja tykkään siitä todella paljon. Kantalapun reunoihin neulottiin kolme reunimmaista silmukkaa ainaoikein neuleella, jolloin kantalapusta poimituista silmukoista tuli todella napakat, ei tarvinnut neuloa silmukoita kiertäen oikein. Kärkikavennukset erosivat myös tavallisista kavennuksista, viimeiset 24 silmukkaa silmukoitiin yhteen. Tämän takia sukista tulikin liian isot minulle, sillä en osannut arvioida oikein kärkikavennuksen pituutta, enkä silmukoinnin jälkeen enää halunnut purkaa sukkaa.

Nämä sukat päätyvät sitten laatikkoon odottamaan jotakuta onnellista uutta omistajaa.

 Mukavaa maanantaita!

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Maatuskat

Hiphei taas yksi pitkään työnalla ollut projekti on saatettu valmiiksi!! Mitäpä muuta sitä flunssassa tekisi kuin makaisi sohvan pohjalla tikuttaen helppoja neuleita ja tuojottaen Netfliksistä virus/pandemia/maailmaanloppu/katastrofi leffoja ja sarjoja. ♥

Pahoittelen etukäteen jo kuvista. Jos onnistuin saamaan lapasten varret kuvaan, kärki jäi kuvan ulkopuolelle ja toisinpäin. Jos koko lapaset olivat kuvassa, oli asemoinnissa muuten vain jotain vikaan. Selvästi kannattaisi jättää kuvaamiset terveempään päivään, mutta kun ei malta olla esitelemättä uusia tuotoksia.



Ohje: Maatuskat, Niina Laitinen, ilmainen ohje Ravelryssä
Puikot: 3mm bambu sukkapuikot
Lanka: Novita 7 veljestä (011) valkoinen ja Novita 7 veljestä (799) luumu
Langanmenekki: Yhteensä 85 g.
Fiilis: Ihan jees!

Ravelry kertoi että olen aloittanut nämä lapaset 13. tammikuuta 2014. Ensimmäinen lapanen valmistui kärkikavennuksia lukuunottamatta hetkessä, mutta jostain syystä tyssäsi siihen. Kärkikavennukset tein eilen valmiiksi ja toinen lapanen valmistuikin vauhdilla. Vielä blokkaukset ja sitten lapaset saavatkin mennä odottamaan kaappiin ensi talven pakkasia. Joihin on onneksi vielä pitkä aika!

Vielä olisi Ravelryssä 3 keskeneräisetä projektia, ja kaapissa muutama muu Ravelrista löytymätön projekti. Taidampa tsempata ja tehdä nuo 3 keskeneräistä vielä kesäkuun aikana valmiiksia ja nuo muut keskeneräiset projektin taidan surutta purkaa ja käyttää langat parempiin tarkoituksiin. Kaikki ihanat pitsijutut ja virkkaaminen kiinnostaisivat nyt kauheasti.

Ihanaa perjantaita!

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Vinoraitakori

Viime viikolla huomasin kirjakaupassa alennuksessa Molla Millsin Virkkuri-kirjan. Viimeiset pari viikkoa ovat olleet niin kiireisiä, joten ehdin vasta tänään sunnuntaina kaivaa esille kuteen ja virkkuukoukun.




Innoissani virkkasin korista ehkä hieman liian korkean, mutta mahtuupahan miehen tavarat paremmin koriin. Lupailin nimmitäin jo maaliskuussa virkkaavani kylppäriin miehellekkin oman korin, mutta en vain aikaisemmin saanut aikaseksi. Virkkuri-kirjan ohjeesta katsoin vinoraita tekniikan idean ja sen jälkeen sävelsin ihan oman maun mukaan. Ja ihan kivahan tuosta tulikin. :)

Mukavaa maanantaita!

Pitsisiä kiviä

Eilen vietettiin aivan ihania häitä! Hääpari toivoi kukkien sijasta kiveä, joka säilyy muistona ikuisesti. 




Lauramainen blogissa ihailin jokin aika sitten aivan ihania virkattuja pitsikiviä ja siitä se idea hääparin kiveä varten sitten lähti.

Pitänee ilmeiseti opetella oikeasti virkkaamaan, sillä innoissani keräsin metsälenkillä kiviä yhden jos toisenkin.

Oikein ihanaa sunnuntaita!