</3 virkkaus

En ole ikinä oikein välittänyt virkkaamisesta. Teininä tuli kyllä virkattua paljon pipoja ja jopa yksi laukku. Ja kyllä minä viime vuonnakin virkkasin salomoninsolmuhuivin, mutta se on omasta mielestäni aika kaukana perinteisestä virkkauksesta. Lupasin kuitenkin tehdä joululahjaksi kaksi partapipoa, ja koska partapipoissa parta on virkattu niin mielestäni pitää pipokin olla virkattu. Novitan Talvi 2013 lehteen sattuikin tosi kivan näköinen virkattu pipo, ja päätin että tuolla ohjeella teen partapipojen pipot. Joulukuun kiireessä ei tullut mieleenkään palautella mieleen virkkaustaitoja, joten ilmoitin pipojen saajille että saavat lahjansa jälkitoimituksena.

Eilen sitten lähdin harjoittelemaan ensimmäistä pipoa. Virkkaus sujui ihan hyvin ja ajattelin, että ihan turhaan olen taas vältellyt virkkaamista. Kunnes pääsin toiselle riville ja luin ohjeesta miten tehdään kohopylväitä. Tajusin että olin ensimmäisen kerroksen virkannut pylväiden sijasta puolipylväitä. Se ei haitannut, olin vasta alussa joten purkaminen ei ottanut päähän. Uusi yritys ja tällä kertaa pääsin kolmanteen kerrokseen.

Mallasin ohjeen kuvaa ja omaa tekelettäni ja katsoin että nyt ei kyllä näytä yhtään siltä miltä pitäisi.. Luin ohjeen ja tajusin että joka toinen kohopylväs pitäisi tehdä etukautta ja joka toinen takakautta. Olin tehnyt kaikki kohopylväät etukautta. Ja eikun purkuun. Kolmannella kerralla olin varma että nyt onnistuu kaikki, ohje on tosi helppo ja kohopylväätkin on tosi helppo tehdä. Virkkasin pipoa varmaankin 6 cm matkan ja kokeilin sitä päähäni. Se mahtui juuri ja juuri. Pyysin miestäni kokeilemaan pipoa ja eihän se mahtunut, ei sitten millään. Purkuun taas.

Neljännellä kerralla tein aloituksen todella löysästi, ettei varmasti tule liian piukka. Katselin virkatessa että pipo näyttää kyllä suhteettoman isolta, mutta ajattelin että ehkä nuo kohopylväät piukentaisivat pipoa. Virkkasin taas n. 6 cm ja kokeilin päähäni. Pipo oli aivan järjettömän iso.  Purkuun..

Viidennellä kerralla tein aloituksen melko löysästi, mutta en liian löysästi. Virkkaisin 12 cm ja pohdin että onko pipo sopivan kokoinen vai ei. Mies kokeili pipoa päähänsä ja totetsi vain "kyllä tämä päähän mahtuu". Niin no, yritinkin selvittää onko pipo liian iso vai ei. Tänään olen miettinyt mitä tuolle pipolle teen, purkaanko vai enkö. Olen illan mittaan alkanut kallistumaan purkutuomioon.

No kuudes kerta toden sanoo! Vielä ei lannistuta. Mies muuten halusi neonkeltaisen pipon, joten lankana Isoveljeä neon väreissä. :)