tiistai 28. helmikuuta 2017

Kautta karanneiden silmukoiden

Kuljetan käsitöitä paljon mukaan junassa, bussissa ja joskus autossa. Muutama vuosi takaperin manasin täällä blogissa miten ärsyttävää on se, että kun käsitöitä kuljettaa mukana, saa aina neulomisen aloittaa karanneiden silmukoiden metsästämisellä. Silloin ihana Marjaana Villasukkavuosi-blogista vinkkasi puikottimesta.

Tilasin silloin Ullakon puikottimen ja saatuani sen totesin että se yksi parhaista apuvälineistä mitä neulomiseen liittyen on keksitty! Ikinä!


Nyt kun olen vuoden alusta kulkenut taas junalla ja autolla töihin, käsityöt eivät kovin usein ole kulkeneet mukana. Nimittäin pari vuotta sitten hankkimani puikotin on ollut jo tovin hukassa.


Koska haluan saada omat sukkani nyt heti kohta jo valmiiksi ja käyttöön, ei minulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin laittaa uusi puikotin tilaukseen. Ja voi miten nopeasti se tulikaan! Tilasin puikottimen viime viikon lopulla ja riemukseni sain eilen työpäivän jälkeen todeta, että puikotin oli jo tullut!

Nyt siis kanssamatkustajien riemuksi puikot vain heilumaan!


2 kommenttia:

  1. Just noin! Puikkojen jälkeen paras juttu. :)

    VastaaPoista
  2. No toden totta! Puikot on aika oleellinen osa neulomista. :)

    VastaaPoista