Virkattu kesäkassi

Totoron valmistuttua virkkaus into jatkui ja otin työn alle kalalangan. Nyt ompelu innostuksen myötä olen kauhistellut hirmuista lankavarastoani ja päätin että en osta uusia lankoja (ellei ole ihan todella kova pakko). Käytän olemassa olevia lankoja projekteihin. Novitan kalalangan olen ostanut vuonna 2014, kun koristelin kivet virkatulla pitsillä. Tämän jälkeen lankaa ei juurikaan ole käytetty eli sitä riittää vielä moneen projektiin. Nyt langasta syntyi itselle ihana virkattu kesäkassi. 

Tätä virkatessa meni ilta jos toinenkin. Ohje Sunday Mornings -blogista. Lankana Novitan 9-säikeinen kalalanka ja virkkuukoukkuna koon 2 koukku. 

Virkatessa mietin, että seuraavaksi virkkaan itselleni hellehatun, mutta sen projektin taidan jättää ensi kesään. Nyt virkkaus kiintiö on hetkeksi täynnä. Ainakin muutamaksi viikoksi. ;)

Totoro

Esikoinen katsoi joku aika sitten Ystäväni Totoro elokuvan. Hän innostui siitä niin, että se on katsottu jo moneen otteeseen ja aina jos tietä/polkua reunustaa metsä, huudetaan "metsätunneli" ja kotona etsitään mustapalleroita. Ajattelin että nyt jos koskaan voin virkata lapselle Totoron.

En ole kovin hyvä virkkaamaan ja virkkaus projektit yleensä jäävän kesken tai kestävät toivottoman kauan valmistua. Ja alkuun näytti koko projekti huonolta kun vartalo muistutti enemmän Mörköä kuin Totoroa.

Totoron valmistumista odotettiin kuitenkin kuin kuuta nousevaa ja se pääsi leikkeihin jo vakka oli pelkkä vartalo valmiina. Joten ei auttanut kun toivoa parasta.

Lopputulos muistuttaa onneksi Totoroa vaikka itse siinä näkeekin paljon parantamisen varaa. Totoro päässyt valmiina jo leikkeihin, leikkipuistoon ja on kainalossa unikaverina joka yö. ❤️

Totoron ohje löytyy englanniksi Ravelrystä ja suomeksi khadin lankalabyrintin sivuilta. Lankana käytin Dropsin Karisma lankaa, koska sitä sattui olemaan harmaana ja valkoisena eniten lankavarastossa. Puuvilla langalla olisi tullut  paljon siistimpää jälkeä, ja sitä olisi ollut helpompi virkata, mutta hyvä tästä tuli näinkin.

 Hauskaa tiistai päivän jatkoa! 

Virkattuja unikavereita

Virkkasin lapsen serkkuvauvalle viime talvena pupu unirievun ja tottakai pikkumieheni halusi myös äidin tekemän unilelun. Apinat ovat olleet hänelle mieluisia, joten ostin Etsystä ohjeen ja aloin hommiin. Lapsi tosin joutui odottamaan kesään saakka omaa apinalelua, koska en meinannut onnistua varpaiden ja käsien peukalon kanssa.

Ohje: Monkey curtain tie back pattern (Etsy) 
Lanka: Novita Miami

Siinä vaiheessa kun lapsi alkoi ottamaan jalattoman ja kädettömän apinan unikaveriksi, totesin että apina on saatava valmiiksi. Ja siitä tuli lapselle kyllä heti todella tärkeä. Apinan jouduin täyttämään pumpulilla, joten en tiedä mitä käy pesun jälkeen, mutta onneksi sitä ei ole tarvinnut vielä pestä.

Unipupu, minkä tein viime talvena oli ensimmäinen amigurumi virkkaus. Annoimme pupun lahjaksi kun menimme katsomaan serkkuvauvaa ensimmäistä kertaa tammikuussa.

Ohje: Janitan kätösistä -blogi, vauvan uniriepu
Lanka: Novita Baby wool

Samalla kun veimme unipupun, pikkumieheni luovutti kaikki omat tuttinsa vauvalle, ja niitä ei ole sen koommin kaivattu ja käytetty. Ihan uskomattoman helposti onnistui tuteista luopuminen, sillä hän oli tuttien suurkuluttaja. Tutteja piti esimerkiksi öisin olla yksi suussa, yksi molemmissa käsissä ja sängyssä vielä varatutti jos joku yön aikana pääsee hukkumaan.

Ihanaa alkanutta lokakuuta!

Yli vuoden tauon jälkeen

Blogissa on ollut hiljasta jo yli vuoden. Melkein puolitoista vuotta. Se ei ole tarkoittanut sitä että käsitöiden tekeminen olisi loppunut. Niihin vain ei löytynyt kovin paljoa aikaa, saati blogin kirjoittamiseen. Syypää hiljaisuuteen on ollut hyvin vähäuninen pienen pieni ihminen. Hän täydensi perhettämme viime vuoden alussa. 

Puikot ja virkkuukoukku ovat olleet esillä ajoittain. Välillä valmistui useammat sukat muutamassa viikossa. Välillä puikot olivat piilossa useamman kuukauden. 

Nyt kun pieni mies on jo vuoden vanha hurjapää. Kokeilen jos blogia ehtisi aina silloin tällöin päivittämään. Puikot kun ovat nyt heiluneet enemmän kuin aikoihin ja erilaisia suunnitelmia ja inspiraatioita on pää pullollaan. Toivottavati kuullaan pian!

Rentouttavaa perjantai-iltaa!

Avaimet hukassa?

Ei ole meillä enää.

Meillä oli lauantaiaamuna pienoinen episodi hukassa olevien autonavaimien kanssa.. No onneksi avaimet loppujen lopuksi löytyivät, mutta jotta ongelma ei enää toistuisi, olen tänään virkannut meille avainkorin. Kori on virkattu ontelokuteesta 8 mm koukulla, tekstin ruskea tausta on tehty meleeratun ruskeasta Novitan Isoveli-langasta 5 mm koukulla ja "Keys"-teksti kolminkertaisella luonnonvalkoisella Isoveli-langalla.

Tuota tekstiä yritin kirjailla ensiksi ketjusilmukoiden avulla, mutta siitä ei tullut muuta kuin ärräpäitä. Joten päädyin pujottelemaan virkkuukoukulla langan taustalle. Mietinkin jälkikäteen olisiko tuohon taustaan voinut suoran virkata kirjaimet, sillä ihan hirveän tyytyväinen en ole tuohon tekstiin. No mutta menköön nyt toistaiseksi näin, sillä tekstistä huolimatta, kori ajaa asiansa ja jatkossa avaimet pysyvät (toivottavasti) tallessa. :)

Mukavaa lauantaita!

Esteri-laukku

Ohje: Esteri-laukku, Lankava ja kahvojen idea Iloa itse tehden -blogista
Koukku: 8 mm muovinen Novitan koukku.
Lanka: Ontelokude, ehkä Lilli. En tiedä mitä ontelokudetta Mamman tuvassa myyvät.
Langanmenekki: 694 grammaa. Lisäksi tilkku kangasta, pahvia ja ainakin puoli purkkia liimaa.

Miehen äiti pyysi minulta alkuviikosta virkattua laukkua. Kun loppuviikosta palasimme reissusta kotiin, kaivelin lankavarastosta ontelokuteeni ja otin tuumasta toimeen. Laukun virkkaus oli mukavaa vaihtelua, sillä olen viimeiset kaksi viikkoa tikuttanut miehelle 2 mm puikoilla perussukkia tai tehnyt 2,5 mm puikoilla vauvansukkia. Laukku valmistui muutamassa illassa, ja ihan kivahan tuosta tuli vaikken kauheasti ole virkannutkaan.

Koska ontelokude on eri kuin ohjeessa, jouduin virkkaamaan hieman mutu-tuntumalla, ja tietenkin katsoin ohjeesta laukun koon vääriin. Katsoin ohjeesta että laukun korkeus on 28 cm, mutta se olikin laukun leveys, korkeutta laukulla pitäisi ohjeen mukaan olla 10 cm vähemmän. Nyt siis pieni laukku, onkin hieman isompi laukku. Täytyy toivoa että laukku kelpaa hieman isompana saajalleen. Ja jos ei kelpaa niin kyllä laukku minulle kelpaa. :)

Laukun pohjalle laitoin kaksinkertaisen pahvin, jonka päälystin kankaalla, jonka kävin perjantaina Mamman tuvasta ostamassa. Ja täytyy kyllä sanoa että minulla on peukalo keskellä kämmentä kaikissa kankaisiin liittyvissä jutuissa. Ohjeen mukaan kangas olisi pitänyt liimata sprayliimalla, jota minulla ei ollut. Näimpä ollen käytin askarteluliimaa, jolla onnistui kyllästämään tuon pienen pahvinpalan oikein lahjakkaaksi. No, ei voi muuta sanoa kuin että harjoittelu tekee mestarin. Ehkä.

Lähetän läppärini maanantaina huoltoon näytön kontaktihäiriön takia, joten tiedossa on siis ainakin viikon tai kahden blogihiljaisuus. Konetta on hieman hankala käyttää kun näytössä näkyy kuva vain silloin kun näyttö on lähes puoliksi kiinni. :( Päivittelen koneen huollon ajan kuulumisia Facebookin puolelle puhelimella.

Mukavaa loppuviikkoa!

Vinoraitakori

Viime viikolla huomasin kirjakaupassa alennuksessa Molla Millsin Virkkuri-kirjan. Viimeiset pari viikkoa ovat olleet niin kiireisiä, joten ehdin vasta tänään sunnuntaina kaivaa esille kuteen ja virkkuukoukun.

Innoissani virkkasin korista ehkä hieman liian korkean, mutta mahtuupahan miehen tavarat paremmin koriin. Lupailin nimmitäin jo maaliskuussa virkkaavani kylppäriin miehellekkin oman korin, mutta en vain aikaisemmin saanut aikaseksi. Virkkuri-kirjan ohjeesta katsoin vinoraita tekniikan idean ja sen jälkeen sävelsin ihan oman maun mukaan. Ja ihan kivahan tuosta tulikin. :)

Mukavaa maanantaita!

Pitsisiä kiviä

Eilen vietettiin aivan ihania häitä! Hääpari toivoi kukkien sijasta kiveä, joka säilyy muistona ikuisesti. 

Lauramainen blogissa ihailin jokin aika sitten aivan ihania virkattuja pitsikiviä ja siitä se idea hääparin kiveä varten sitten lähti.

Pitänee ilmeiseti opetella oikeasti virkkaamaan, sillä innoissani keräsin metsälenkillä kiviä yhden jos toisenkin.

Oikein ihanaa sunnuntaita!

Koreja kylppäriin

Joka päivä jotain pientä kylppärin valmistumisen edistämiseksi. Eilen valmistui koreja mihin saa purkkeja ja purnukoita piilotettua, sekä pienempi kori harjoille. Korit on virkattu 8 mm virkkuukoukulla.

Vielä olisi vähän asioita kesken kylppärissä. Peili pitäisi kiinnittää, käsipyyhe tarvitsisi koukun, suikukaapin ja seinän välille voisi kehitellä jonkinlaisen listan. Tänään mies ahkeroi pyykinpesukoneen kylppäriin ja olenkin tänään ahkerasti pienetänyt pyykkikorin sisältöä.

Hyllyt ja kaapit ovat myös vielä hankkimatta. Suunniteltiin tuonne nurkkaan missä pyykkikori on jotain kaappi/hyllykkö ratkaisua, minne saisi pyyhkeet piiloitettua ja purkkeja ja purnukoita siististi järjestykseen. Myös wc-pöntön syvennykseen mietittiin jotain kevyitä lasisia hyllyjä, jonne voisi laittaa tavaraa säilöön. Puhdetta siis vielä riittää mutta ollaan jo maalisuoralla!

Ihanaa sunnuntaita!

Partapipo

Avomieheni serkku toivoi jouluksi partapipoa. Tiesin että joulukiireiden lomassa semmoisen tekeminen ei onnistuisi, joten lupasin toteuttaa projektin tammikuussa. Alunperin suunnittelin virkkaavani parran ja pipon, mutta siitä ei tullut yhtään mitään.

Ohje: Pipo, Jacques Cousteau Hat (Ravelry). Parta & viikset: Oma, ideoitu eri partapipojen perusteella.
Puikot: Pipoon 3,5 mm pyöröpuikot ja 3.5mm bambu sukkapuikot. Partaan & viiksiin 6:sen virkkuukoukku
Lanka: Novita Isoveli (099) musta ja Novita Isoveli (666) ruskea
Langanmenekki: Pipo 109 g, Parta & viikset 44 g
Fiilis: Tästä tuli tosi siisti! Tykkään!

Tosiaan yritin aluksi virkkata pipoa, mutta 8. purkukerran jälkeen luovutin ja aloin etsiä Isoveli-langalle sopivaa pipo ohjetta Ravelrystä. Vastaan tuli tuo Jacques Cousteu pipo ja olin aivan myyty. Tosi hyvä malli ja niin ihanan helppo ja nopea tehdä. Isoveli-langan kanssa aloitin 100 silmukalla ja päättelin kun silmukoita oli jäljellä 16 kpl. Avomies tykästyi malliin niin paljon, että pisti tilaukseen heti kaksi pipoa: yhden neonkeltaisen ja toisen mustana (tietenkin). "Mustaan pipoon" ajattelin kyllä käyttää Hertta-lapasista jääneitä jämiä ja tehdä jotain raidallista. Saa luvan kelvata. :)

Parran virkkasin mutu-tuntumalla. Paria eri tekniikkaa kokeilin, mutta tykästyin epäonnista pipoa virkatessani tuohon kohopylväs-tekniikkaan, joten siitä se parta sitten syntyi. Reunoihin virkkasin 3 ensimmäistä ja 3 viimeistä silmukkaa puolipylväillä, jotta tarrakiinnityksen kiinnittäminen olisi helpompaa. Lisäksi käänsin päistä reunat kaksinkerroin, jotta pipo mukautuu paremmin leukaan. Tein virkatessa myös mutu-tuntumalla myös lisäyksiä ja kavennuksia, joiden takia tuoa kohopylväs kuvio hieman leuassa kärsii. Mutta pääasia että istuu päähän hyvin.

Viikset virkkasin (jos nyt oikein muistan) tekemällä ensin 8 ketjusilmukkaa. Sitten 2. reunimmaiseen silmukkaan piilosilmukka, seuraavaan kiinteä silmukka, kolmanteen puolipylväs, neljänteen pylväs, viidenteen 2xpylväs, kuudenteen pylväs, seitsemänteen puolipylväs, ja siirryin piilosilmukalla ihan aloitussilmukan alareunaan. Tämän jälkeen loin taas 8 ketjusilmukkaa ja toistin toiselle silmukat ja pylväät samalla tavalla kuin ensimmäiseen viiksen puolikkaaseen.

Miehen serkku ei ole vielä päässyt katsastamaan joululahjaansa, mutta toivottavasti tykkää. Avomieheni ainakin oli ihan innoissaan piposta. :) Ja olen minäkin pikkasen.

Hauska perjantai!

Kuva kertokoon puolestaan. Mulla ainakin on ollut tänään hauskaa! :D

</3 virkkaus

En ole ikinä oikein välittänyt virkkaamisesta. Teininä tuli kyllä virkattua paljon pipoja ja jopa yksi laukku. Ja kyllä minä viime vuonnakin virkkasin salomoninsolmuhuivin, mutta se on omasta mielestäni aika kaukana perinteisestä virkkauksesta. Lupasin kuitenkin tehdä joululahjaksi kaksi partapipoa, ja koska partapipoissa parta on virkattu niin mielestäni pitää pipokin olla virkattu. Novitan Talvi 2013 lehteen sattuikin tosi kivan näköinen virkattu pipo, ja päätin että tuolla ohjeella teen partapipojen pipot. Joulukuun kiireessä ei tullut mieleenkään palautella mieleen virkkaustaitoja, joten ilmoitin pipojen saajille että saavat lahjansa jälkitoimituksena.

Eilen sitten lähdin harjoittelemaan ensimmäistä pipoa. Virkkaus sujui ihan hyvin ja ajattelin, että ihan turhaan olen taas vältellyt virkkaamista. Kunnes pääsin toiselle riville ja luin ohjeesta miten tehdään kohopylväitä. Tajusin että olin ensimmäisen kerroksen virkannut pylväiden sijasta puolipylväitä. Se ei haitannut, olin vasta alussa joten purkaminen ei ottanut päähän. Uusi yritys ja tällä kertaa pääsin kolmanteen kerrokseen.

Mallasin ohjeen kuvaa ja omaa tekelettäni ja katsoin että nyt ei kyllä näytä yhtään siltä miltä pitäisi.. Luin ohjeen ja tajusin että joka toinen kohopylväs pitäisi tehdä etukautta ja joka toinen takakautta. Olin tehnyt kaikki kohopylväät etukautta. Ja eikun purkuun. Kolmannella kerralla olin varma että nyt onnistuu kaikki, ohje on tosi helppo ja kohopylväätkin on tosi helppo tehdä. Virkkasin pipoa varmaankin 6 cm matkan ja kokeilin sitä päähäni. Se mahtui juuri ja juuri. Pyysin miestäni kokeilemaan pipoa ja eihän se mahtunut, ei sitten millään. Purkuun taas.

Neljännellä kerralla tein aloituksen todella löysästi, ettei varmasti tule liian piukka. Katselin virkatessa että pipo näyttää kyllä suhteettoman isolta, mutta ajattelin että ehkä nuo kohopylväät piukentaisivat pipoa. Virkkasin taas n. 6 cm ja kokeilin päähäni. Pipo oli aivan järjettömän iso.  Purkuun..

Viidennellä kerralla tein aloituksen melko löysästi, mutta en liian löysästi. Virkkaisin 12 cm ja pohdin että onko pipo sopivan kokoinen vai ei. Mies kokeili pipoa päähänsä ja totetsi vain "kyllä tämä päähän mahtuu". Niin no, yritinkin selvittää onko pipo liian iso vai ei. Tänään olen miettinyt mitä tuolle pipolle teen, purkaanko vai enkö. Olen illan mittaan alkanut kallistumaan purkutuomioon.

No kuudes kerta toden sanoo! Vielä ei lannistuta. Mies muuten halusi neonkeltaisen pipon, joten lankana Isoveljeä neon väreissä. :)